Tonfiks. Käsittelee ääntä.

Elektroniikkarakentelu ei ole entisensä

Tiistai 28.5.2019 - Eero Aro


Rakensin 1960-luvun lopussa ensimmäiset yksinkertaiset elektroniset laitteeni paristoista ja polttimoista. Olin saanut harrastukselle hyvät pohjat Philipsin Electronic Engineer -rakennussarjoista, joista pystyi kokoamaan monenlaisia pieniä kytkentöjä. 1971 suoritin radioamatööritutkinnon ja siihen aikaan oli itsestään selvää, että sähkötyslähetin oli halvinta ja helpointa rakentaa itse. Niitä sitten tinailtiin monia erilaisia ja monia radioamatööriaseman lisälaitteita, automaattisia sähkötysavaimia ja muita.

Äänentoistolaitteet alkoivat kuitenkin kiinnostaa minua enemmän kuin radioamatöörilaitteet, ja vuosien mittaan rakensin paljon erilaisia vahvistimia ja kaiuttimia, ja kitaraa soittaville kavereilleni Wah-wah-pedaaleita ja jousikaikuja.

Kytkentäkaavioita etsittiin kirjastosta löytyneistä vähäisistä kirjoista ja helsinkiläisen Elektrofoto-liikkeen Elektroni-lehdestä ja Yleiselektroniikka-lehdestä. Ne julkaisivat mm. saksalaisen Elektorin skemoja. Kun Elektoria sitten alkoi saada Suomestakin, niin sieltä sitä vasta kytkentöjä löytyikin.

Elektor_capt2.jpg

Kun nyt selailen netistä Elektorin ja muiden 70- ja 80-lukujen elektroniikkarakentelulehtiä, niin päällimmäisin havainto on, että suurin osa lehtien rakenteluohjeista käsittelee sellaisia laitteita, joita ei nykyisin kannata tehdä itse, jos aiheeseen ei liity mitään omaa erityiskiinnostusta.

On vaikea kuvitella, mihin kaikki harrastelijoiden silloin rakentamat erilaiset äänitaajuusgeneraattorit, lämpömittarit, termostaatit, hämäräkytkimet, reaktioajan mittarit, diaprojektorin ja valotuskoneen ajastimet, päätevahvistimet, äänensävyn säätimet, digitaaliset kellot ja munakellot ovat oikein joutuneet. Vastaavia, kätevämpiä ja parempia laitteita saa nykyisin muutamalla eurolla, tai niiden ominaisuudet sisältyvät johonkin muuhun laitteeseen, esimerkiksi älypuhelimeen. Autoon ei enää tarvitse rakentaa pyyhkijöiden tihkukytkintä, varashälytintä, poistumisvaloa, valojen päällejäämishälytintä tai sähköistä sytytystä.

Sen verran kuin olen asiasta kärryillä, niin nykyisin elektroniikkarakentelu keskittyy paljon esimerkiksi Arduino-sovellutusten ympärille. Siinä tarvitaan myös ohjemointitaitoja.

Tässä on eräs Elektorin digitaalinen lämpömittari vuodelta 1983:

Elektor_capt1.jpg